Väestön terveyserot kasvavat edelleen

Suomalaisten elinajan ennuste on noususuuntainen, mutta riippuu vahvasti henkilön tulotasosta ja sosiaalisesta taustasta. Naisilla ero suurimman ja pienemmän tuloluokan välillä on lähes viisi vuotta ja miehillä yhdeksän vuotta. Koulutusryhmittäin terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia on korkeasti koulutetuilla jopa 13 vuotta enemmän ainoastaan peruskoulun käyneisiin verrattuna (THL 2022). Myös koettu terveys on vähemmän koulutetuilla huomattavasti matalampi.

Väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tarve on tunnistettu ja se on ollut terveyspolitiikan keskiössä jo yli 30 vuotta. Tästä huolimatta väestön terveyseroja ei ole onnistuttu merkittävästi kaventamaan ja osin ne ovat jatkaneet kasvua. Terveyden sosioekonomiset taustasyyt, kuten päihde- ja mielenterveysongelmat, köyhyys, ylivelkaantuminen, syrjäytyminen sekä matala koulutusaste ovat yhteydessä huomattavasti matalampaan eliniänodotteeseen ja elämänlaadun heikkouteen. Vaikutukset ovat usein ylisukupolvisia, eli vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Kansanterveyttä voidaan merkittävästi kohentaa puuttumalla näihin terveyden sosiaalisiin taustasyihin. Tehokkaimpia ovat toimet, jotka kohdistetaan niiden väestöryhmien terveyden edistämiseen, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä. Kansanterveyden koheneminen ja terveyserojen väheneminen alentaa suoraan sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntarvetta ja kustannusten kasvua sekä lisää työllisyyttä.

Terveystarkastuksia kaikille vai valituille?

SDP ehdottaa kaikille aikuisille tehtäviä terveystarkastuksia keinoksi kaventaa väestön terveyseroja. Kokonaisten ikäluokkien terveystarkastukset eivät kavenna terveyseroja, päinvastoin. Tarkastuksilla tavoitetaan eniten niitä, jotka muutenkin huolehtivat terveydestään eikä niitä, jotka niistä eniten hyötyisivät. Terveystarkastusten kustannus nousee tämä huomioiden kohtuuttomaksi ja on pois muualta, missä rahaa kipeämmin tarvittaisiin, kuten esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tukemisesta.

Parempi toimintamalli on jo nyt hyvinvointialueilla käytössä olevat pitkäaikaistyöttömien tai muuten tiedostetussa terveydellisessä riskissä olevien terveystarkastukset. Kaikille avoimien terveystarkastusten sijaan tulisikin tehostaa työtä haavoittuvimpien ja suurimmassa riskissä olevien ryhmien keskuudessa, jotta kansansairauksia, kuten diabetes, sepelvaltimotauti tai verenpainetauti tunnistettaisiin aiemmin ja riskitekijöihin puuttumalla sairauksien puhkeamista voitaisiin ennaltaehkäistä.

Lisäksi tulisi suunnata huomiota siihen, miten yhteiskuntamme ja sen toiminta tukevat näiden sairauksien ennaltaehkäisyä.

Terveyden tasa-arvon rakentaminen eduskunnassa

Valtaosa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä tehdään terveydenhuollon ulkopuolella. Eduskunnan tehtävänä on määritellä suuria linjoja ja reunaehtoja mm. kunnissa, hyvinvointialueilla ja yksisyissektorilla tapahtuvaan terveydenedistämistyöhön. Suomessa pitää seuraavalla hallituskaudella aloittaa systemaattinen hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa. Tätä hyödyntäen voidaan jatkaa koulutuksen kunnianpalautusta, uudistaa perusturvaa perustulon suuntaan ja toteuttaa Vihreää siirtymää oikeudenmukaisesti siten, etteivät tehtävät päätökset syvennä hyvinvointi- ja terveyseroja.

Kulutusta tulee ohjata verotuksen kautta terveellisemmäksi. Alkoholi ja tupakka ovat edelleen keskeisiä kansansairauksien riskitekijöitä ja näiden verotusta on varaa nostaa. Lisäksi tupakointia vähentäisi myös tupakkatuotteiden myynnin ikärajan nostaminen 20 ikävuoteen. Uusia terveysperusteisia veroja, kuten sokeri- tai lihaveroja on valmisteltava ja otettava käyttöön.

Ylipäätään politiikassa tehtävä on tukea hyvinvointia lisääviä asioita, kuten riittävän taloudellisen toimeentulon turvaamista, mielekkään työn tekemisen mahdollisuutta, yksilön kokemusta yhteisöön kuulumisesta ja yhdenvertaisesti saavutettavia laadukkaita peruspalveluita. Kansanterveyden ja hyvinvoinnin parantaminen on minulle sydämen asia, johon haluan vaikuttaa niin lääkärinä kuin poliitikkona. Lisää hyvinvointia lisäävistä poliittisista tavoitteistani voit lukea nettisivuiltani: Eduskuntavaalit | Olga Gilbert