Sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille 1.1.2023.
Kansallisesti soteuudistuksen tavoitteena on:
● turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut
hyvinvointialueella asuville,
● parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta,
● kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
● turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti,
● vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja
● hillitä kustannusten kasvua.
Meillä on vielä paljon tehtävää, että soteuudistuksen tavoitteet saavutetaan. Minut valittiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuustoon yli tuhannen äänestäjän tahdosta. Olenkin saanut vaikuttaa hyvinvointialueemme käynnistymiseen aitiopaikalta aluehallituksen 1. varapuheenjohtajana.

IHMISTÄ LÄHELLÄ OLEVAT PALVELUT

Ihmisen pitää hyvinvointialueella saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikea-aikaisesti ja oikealla tasolla. Sotepalveluiden saavutettavuutta pitää parantaa, eli palveluiden piiriin pitää päästä ihmiselle helpoimmalla tavalla. Osalle se voi olla chat-palstan kautta, osalle puhelimella soittaen tai palvelupisteessä ammattilaisen kanssa kasvokkain asioiden. Pääasia on, että ihmisen ei välttämättä tarvitse yhteyttä ottaessaan tietää tarkasti, minkälaista apua tarvitsee, vaan ammattilainen arvioi palvelun tarpeen ja aloittaa ensimmäiset tukitoimet tai hoidon jo saman kontaktin aikana. Terveysasemien, neuvolan ja sosiaalipalveluiden tulee sijaita lähellä ihmistä. Tarpeen tulleen ammattilaisen on tultava asiakkaan luokse. Terveydenhuollon asiakasmaksuista pitää vähitellen luopua, sillä tiedetään että ihmiset lykkäävät maksujen vuoksi hoitoon hakeutumista.

IHMISEN KOKONAISVALTAINEN KOHTAAMINEN JA SUJUVAT HOITOPOLUT

Palveluiden pitää olla asiakaslähtöisiä, ihmisen tarpeista lähtöisin. Organisaation kannalta yksinkertainenkin asia voi olla ihmisen elämässä merkittävä ja mullistava. Kapea-alaisen ja ohimenevän tarpeen täyttämisessä oleellista on palveluiden hyvä saavutettavuus. Monesti samalla ihmisellä on useita sosiaalisia ja/tai terveyteen liittyviä huolia. Erityisesti silloin ihminen pitää kohdata kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti. Hoitopolut pitää suunnitella organisaatioiden rajoja häivyttäen niin HUSin ja hyvinvointialueen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon väliltä. Perustason terveydenhuollossa hoidonjatkuvuuden on osoitettu parantavan sekä lääkärin että potilaan hyvinvointia, potilaiden hoitotuloksia ja vähentävän kuolleisuutta. Hyvinvointialueilla pitää mitata hoidon jatkuvuutta. Myös yhteistyö kunnan palveluiden, esimerkiksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa on oltava sujuvaa ja perheen tarpeiden mukaista. Paljon palveluita tarvitsevilla pitää olla nimetty ammattilainen, joka kulkee mukana risteilevillä palvelupoluilla. Sotepalveluiden painopiste tulee rohkeasti siirtää terveyden edistämiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TYÖOLOT KOHDALLEEN

Sosiaali- ja terveyspalveluiden pitää perustua jatkuvasti kehittyvään tutkimustietoon. Jotta palvelut voidaan toteuttaa korkeatasoisesti, hyvinvointialueen on yhdessä kuntian kanssa turvattava toiminnalle nykyaikaiset tilat ja välineet. Tietojärjestelmien pitää tukea ammattilaisen työtä. Vantaan ja Keravan väestö ikääntyy ja esimerkiksi muistisairaiden palveluverkostoa pitää kehittää. Tarvitsemme lisää tuettuja asumisratkaisuja, hoivakoteja ja ihmisen kotiin tuotavia palveluita. Toimivat tilat yksin eivät riitä, vaan hyvinvointialueille kaikkein arvokkainta on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Työntekijöiden siirtymien hyvinvointialueille antaa mahdollisuuden raikkaaseen henkilöstöjohtamiseen ja työntekijöiden osallisuuden lisäämiseen. Työn arvostus pitää näkyä niin nykyistä inhimillisemmissä työoloissa kuin palkassakin. Hyvinvointialueen valtuuston puolestaan pitää tunnistaa, kuinka syvässä henkilöstövajeessa sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi nykytilassaan on ja kuinka kallista hyvinvointivelkaa otamme jatkuvasti. Lisävirkojen perustamiselle pitää tehdä määrätietoinen suunnitelma. Hyvinvointialueiden tulee laadukkaiden palveluiden tuottamisen ja taivavan henkilöstöpolitiikan lisäksi toteuttaa ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi.