Vaaliteemat

1. Luonnon- ja ilmastonsuojelu ovat aikuisten vastuulla

Meidän pitää muuttaa elintapamme kestäviksi. Se tarkoittaa tavaroiden kulutuksen vähentämistä, mutta elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamista luontoyhteyden, merkityksellisyyden kokemisen ja yhteisöllisyyden kautta.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ei saa viivästyä muiden tärkeiden asioiden vuoksi, vaan näillä toimilla on nimenomaan taattava ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edellytykset. Suomen on oltava hiilineutraali v. 2035 mennessä. Eläinperäisen ruoan osuutta on vähennettävä ja kasviproteiinien osuutta lisättävä verotuksen ja tukien avulla. Fossiilisten polttoaineiden tuet on lopetettava ja energian vihreää siirtymää jatkettava.

Luontokato on pysäytettävä v. 2030 mennessä ja 30 % maa- ja vesialasta on suojeltava seuraavan hallituskauden aikana. Turvepellot on ennallistettava, soiden ennallistamista lisättävä ja suojelun ulkopuolella olevissa metsissä siirryttävä säästävään, jatkuvaan kasvatukseen – nämä kaikki yhteistyössä maanomistajien ja maanviljelijöiden kanssa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita noudattaen.

Nuorten ilmasto- ja ympäristöahdistus on luonnollinen reaktio, joka kertoo muutoksen tarpeesta. Sitä ei saa tunteena mitätöidä tai väheksyä. Nuoret on otettava mukaan aktiivisina toimijoina heidän planeettansa elinkelpoisena pitämiseen.

• Energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden tuet pois ja tuettava hajautetusti uusiutuvaa energiantuotantoa
• Eläinperäisten tuotteiden verotusta korotettava ja kasvisten verotusta alennettava
• Valtion vanhat metsät suojeltava ensimmäisenä
• Metsätaloudessa jatkuvan kasvatuksen menetelmän käyttöä tuettava rahallisesti ja tietoisuutta lisäten

2.  Sosiaali- ja terveydenhuollon on voitava tuottaa enemmän hyvinvointia

Sote-palveluiden rahoitusta perustasolla on lisättävä. Vaikuttamattomista hoitomuodoista tulee luopua. Kansallista ohjausta esimerkiksi terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston kautta tulee vahvistaa, jotta julkisen terveydenhuollon palvelut olisivat koko maassa yhdenmukaisia.

Kärsimyksen lievityksen, inhimillisen tuen ja rinnalla kulkemisen tulee olla aina saatavilla, riippumatta siitä miten palveluita priorisoidaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste tulee rohkeasti siirtää terveyden edistämiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Hoidon jatkuvuutta tulee parantaa perustasolla turvaamalla henkilöstön pysyvyys inhimillisillä työoloilla ja työkuormaa vähentämällä.

Valtaosa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja ongelmien ennaltaehkäisystä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Terveyden eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita pitää purkaa. Terveelliset elintavat eli kasvispainotteinen ravinto ja lihaksilla liikkuminen pitää tehdä ihmisille helpoiksi ja houkutteleviksi.

•  1000 lääkäriä lisää perusterveydenhuoltoon ja heidän rinnalleen hoitajia, terapeutteja, sihteereitä, avustavaa henkilökuntaa.
• Ihmissuhteita tukevien työmuotojen (perheterapia, perhetyö, pari- ja muu ihmissuhdeneuvonta) käyttöön tulee kannustaa ja lisätä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen tarjoamien palveluiden kanssa.
• Terveysperusteista verotusta lisättävä, esimerkiksi “sokerivero”.
• Nikotiinivalmisteiden ikärajan nosto 20v

3. Kokonaisvaltaisesti kestävä talous palvelee hyvinvointia

Meidän pitää uudistaa tapamme tarkastella taloutta. Se koostuu muustakin, kuin julkisten toimijoiden tai yritysten budjetista. Esimerkiksi kotona tehtävä työ, lasten kasvattaminen tai omaisesta huolehtiminen ovat osa kokonaistaloutta ja niiden arvo pitää tehdä näkyvämmäksi.

Meidän on muutettava taloutta ja työelämää niin, että ne palvelevat ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän talouden edellytyksenä on tuotannon, kulutuksen ja investointien suuntaaminen yhä enemmän esineistä tai tavaroista aineettomiin palveluihin, kokemuksiin ja elämyksiin. Kestävien elintapojen kannalta on oleellista  vähentää kulutusta ja keskittyä sen sijaan elämän laadun ja vapaa-ajan lisäämiseen. 

Itselle merkityksellisen työn tekeminen on yksi keino lisätä hyvinvointia. Se lisää osallisuuden kokemusta ja  rytmittää arkeamme, ja on välttämätöntä niin henkilökohtaisen taloutemme kuin valtiontalouden kannalta. Työn ja muun elämän yhteensovittamista pitää helpottaa. Työelämän yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tukevat kestävää taloutta.

• Töiden tekemiseen eläkkeellä ollessa pitää luoda kannustinjärjestelmä ja eläkkeelle jäämisikää tulee voida nostaa yli 68 vuoden ilman siirtymäaikaa.
• Vakituisessa työsuhteessa pitää  olla oikeus osa-aikaiseen työskentelyyn. Seuraavalla hallituskaudella tulee  käynnistää kokeilu 4-päiväisestä työviikosta.
• Osatyökykyisten yhdenvertaista työllistymistä pitää tukea kehittämällä uudenlaisia työtehtäviä ja tukemalla työnantajia osatyökykyisen palkkauksessa nykyistä
  paremmin.

4. Koulutuksella, sivistyksellä ja kulttuurilla luodaan kestävää hyvinvointia

Kulttuurin, sivistyksen ja taiteen tulee olla nykyistä paremmin kaikkien saatavilla erilaisissa muodoissaan läpi elämän. Näillä aloilla tulee myös huolehtia riittävistä toimeentulon mahdollisuuksista.

Koulutus ja tutkimus ovat investointeja tulevaisuuteen ja niiden rahoitusta on edelleen lisättävä. Oppimiserot pitää saada kaventumaan tukemalla lasten oppimisvalmiutta jo päiväkodista asti ja jatkamalla mahdollisuutta tukiopetukseen myös toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijoiden tarpeen mukaisesti. Korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöt tulee poistaa. Ei nuoren tarvitse heti tietää, mitä haluaa tehdä isona!

•  Perustulon käyttöönottoa on edistettävä erityisesti kulttuurin, pienyrittäjien, opiskelijoiden ja vaikeasti työllistyvien kohdalla. Seuraavalla hallituskaudella tulee
  aloittaa perustulokokeilu näiden ryhmien keskuudessa.
• On jatkettava pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelmaa koulutuksen kunnianpalautukselle eli rahoituksen lisäämiselle henkilöstön saamiseksi
• Opintorahan tasokorotus 100€/kk
• Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen osuus pitää nostaa 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tule mukaan!

Ota yhteyttä!